Vaatimaton alku
Kun olin 12-vuotias, isäni tuli eräänä iltana töistä kotiin ja kertoi innoissaan hankkivansa meille polkupyörät. Tarkoitus oli, että lähtisimme polkupyöräretkelle.
”Selvä juttu, isä”, sanoin.
Ajaessamme hakemaan polkupyöriä isäni kertoi tavanneensa eteläafrikkalaisen kaverin nimeltä Bevil Hogg, joka omisti pyöräliikkeen Madisonissa, Wisconsinissa. Bevil etsi sijoittajaa yritykseensä. Olin keskittynyt uuden polkupyöräni ajatteluun enkä kiinnittänyt isäni puheisiin oikeastaan huomiota. Ostimme kaksi polkupyörää, pyörälaukkuja ja muutaman kartan. Isäni ilmoitti, että pyöräilisimme seuraavalla viikolla kotoamme Beaver Lakelta Fond du Laciin ja takaisin.
Reitti on kaunis ja kulkee Kettle Morainen alueen laaksojen ja kukkuloiden halki. En ollut tuolloin varmaan koskaan ajanut pyörällä 15 kilometriä pidempää matkaa yhdellä kertaa, ja nyt meidän oli määrä ajaa 113 kilometriä yhden päivän aikana. En muista matkasta paljoakaan lukuun ottamatta kaatumistani rautatiekiskoja ylittäessämme ja sitä että ajoimme ensimmäisen päivän viimeiset kilometrit todella vilkkaasti liikennöityä tietä, jolla rekka melkein lennätti minut tiensivuun. Kaksipäiväisen matkamme toisena päivänä pysähdyimme Monchesin lähistöllä. Minä join inkivääriolutta ja isäni joi pari olutta ennen kuin nousimme takaisin pyöriemme selkään ja suuntasimme kotiin. Meillä oli hauskaa.